Meijeri/The milk processing plant

Pellervo-seura loi 1900-luvun alussa maaseudun elämää elvyttämään tavallaan kolmannen talousjärjestelmän kapitalismin ja sosialismin rinnalle. Meijeri aloitti osuustoiminnallisena ja vuonna 1920 avattiin Mouhijärven osuuskauppa. Osuuskaupan paikalla oli alkuaan Holman sisarusten kauppa, joka näkyy kaupan vasemmassa päässä. Naisten kuvassa Viivi Lehtisen ja Martta Heikkilän takana näkyy Holman sisarusten kaupan pääty. Kolmannessa kuvassa Armas Villo on tankkaamassa Kalle Kinkin autoa 1929.

At the beginning of the 20th century Pellervo-society created a kind of a third economic system among capitalism and socialism to revive the countryside’s life. The milk processing plant started working as cooperative and in the 1920s Mouhijärvi’s cooperative shop was opened. Originally in the place of the co-op there was Holma sisters’ shop, which can be seen on the left side of the shop. In the picture of the women, behind Viivi Lehtinen and Martta Heikkilä you can see the end of Holma sisters’ shop. In the third picture Armas Villo is refuelling Kalle Kinkki’s car in 1929.

Bertan kempsu/Bertta’s drugstore

Kyläläiset puhuivat Bertan kempsusta. Talossa oli Bertan kemikalio; aikaisemmin siinä oli myös apteekki ja lääkärivastaanotto. –Alemmassa kuvassa näkyy viereisen talon päädyssä Kansallis-Osake-Pankin nimi. Kuvassa oleva valkolakkinen mies on ruotsalainen lääkäri, joka hoiti lottien Selkeelle perustamaa sairaalaa sotavuosina.

The villagers talked of Bertta’s ”kempsu”. There was Bertta’s drugstore in the house; previously there also lied a chemists’ and a doctor’s reception. -In the lower picture you can see the native-condominium-bank’s name in the end of the next door house. The man with the white hat in the picture is a Swedish doctor, who took care of a hospital founded by the lottas (Lotta svärd oranization) in Selkee during the wartime.

Rantanen’s shop

Rantasen kauppa. Vuonna 1903 kauppa siirtyi Nuotion suvulle, jolla oli ennestään liike Häijäässä ja josta siten kehittyi monipuolisesti aktiivinen kauppiassuku. Vanhin kuva on vielä Rantasen ajalta. Muut kuvat: Nuotion kauppa 1920-luvulla ja 1930. Jälkimmäisessä kuvassa on jo mukana Esson bensiinipumppu. Osuuskaupalta sai bensiiniä Shellin pumpusta. Kerrotaan, että ainakin kerran Esson kannattaja työnnätytti autonsa osuuskaupan Shelliltä Nuotion Essolle saadakseen oikean firman polttoainetta. –Kauppamatkustaja kuljettajineen Nuotion kaupan edessä. Kuva 1910-luvulta, jolloin edustaja saattoi yöpyä Pentin kievarissa.

Rantanen’s shop. In 1903 the shop passed onto the family of Nuotio, that previously had a business in Häijää, and which then developed into a variously active merchant family. The oldest photo is still from Rantanen’s time. The other pictures: Nuotio’s shop in the 1920s and 1930s. Essos’ petrol pump is already included in the second photo. You could get petrol from cooperative shop’s (co-op’s) Shell pump. It is told that at least once a supporter of Esso had their car pushed from Shell to Nuotio’s Esso to get the right company’s fuel. –A travelling salesman with their chauffeur in front of Nuotio’s shop. The picture is from the 1910s, when a representative might have stayed over night in Pentti’s tavern.

Uotsolanraitti/The road of Uotsola

Uotsolanraitti, näkymä etelään 1920-luvulta.

The road of Uotsola, a sight towards south in the 1920s.

A sight towards south nowadays.

Café Siiliranta

Kahvilakulttuuri kukoisti Mouhijärvellä 1920-luvulla. Kahviloissa käytiin ja niitä muistellaan. Kuvassa on kahvila Siilinranta, puhuttiin Nousevan ja Laskevan auringon talosta.

The coffee-house culture boomed in Mouhijärvi in the 1920s. Coffee-houses were visited and they are commemorated. In this photo there is café Siiliranta, so-called house of Upward and Downward sun.

Pentti’s house in the 1930s

Pentin talo 1930-luvulla. Talo oli yksi Uotsolan neljästä kantatilasta ja alaltaan ja vaikutusvallaltaan suurin. Talo siirtyi 1950-luvun alussa kunnalle. Sen päärakennuksesta tuli kunnantoimisto ja vanha navetta kunnostettiin paloasemaksi. Muut kuvat: talo puretaan ja syntyy uusi virasto.

Pentti’s house in the 1930s. The house was one of Uotsola’s four basis estates and the biggest with its area and influence. The house passed to the municipality at the beginning of the 1950s. Its main building became the office of municipality and the old cowhouse was rehauled to be a fire station. Other pictures: the house is being taken apart and the new office is being born.

Metsola

Metsola oli alkuaan puutavaraliikkeen konttorina, mutta myytiin sodan jälkeen kansallispankille. - Nimi on alkuperäinen ja  eräänlainen kansallisromantiikan tuote; se esiintyy jo vanhoissa venäläisten piirtämissä topografikartoissa.

Metsola was originally an office of a lumberyard, but was sold to the national bank after war – the name is original and a kind of a product of national romanticism; it is already found in old topographical maps drawn by Russians.

Uotsolan kansakoulu/The grammar school of Uotsola

Uotsolan kansakoulu. Raitin puolelta otettu postikortti on jostain 1930-luvun alusta. Kaksi pihakuvaa ovat 1800-luvun jälkipuolelta. Vanhojen kuvien ottajana oli koulun silloinen opettaja Adolf Hilden, joka oli paitsi opettaja ja taitava kuvaaja myös aktiivinen kunnallismies. Koulun rakentaminen viivästyi, ja lopulta sen rakennuspuut saatiin purettavan kirkon hirsistä. -Rakennuksessa oli pitkään myös kunnanvirasto.

The grammar school of Uotsola. The postcard taken from the side of the village road is from somewhere at the beginning of the 1930s. The two pictures on the yard are from the end of the 19th century. The photographer of the old picture was a teacher of that time called Adolf Hilden, who was not only a teacher and a talented photographer, but also an active municipal man. The construction of the school was delayed, and eventually its timber was gotten from a dismantled church. For a long time there was also a municipal office within the building.

Paja/workshop

Tällä paikalla oli vuosisadan vaihteessa ja aina talvisotaan asti paja, jossa Kotisaari (entinen Forsvik) valmisti kuparipannuja. Viimeisinä vuosina tyydyttiin ilmeisesti yksinomaan tinaamaan pannuja ja kattiloita. Viimeinen tinuri oli Irja Kotisaari.

In this place, at the turn of the century and all the way to the Winter war (talvisota) there was a workshop, where Kotisaari (former Forsvik) manufactured copper pans. In the last years they apparently settled exclusively for tinkering pans and kettles. The last tinker was Irja Kotisaari.

Uotsolan entinen puhelinkeskus/The former telephone exchange of Uotsola

Uotsolan entinen puhelinkeskus; nykyään Terttu Eteläisen kampaamo. -Tämän keskuksen kautta kulkivat pitäjän kaikki kaukopuhelut. Tyrvään Telefooni Osake-Yhtiö veti puhelinlinjan Uotsolaan 1897 ja liittymiä tuli kahdeksan. 1920-luvun alussa Mouhijärvi ja Suodenniemi perustivat oman puhelinyhtiön, joka säilyi aina vuoteen 1973. -Puhelinvaihdetta hoitamassa Hellin Postinen. 

The former telephone exchange of Uotsola; these days Terttu Eteläinen’s hairdresser’s. Through this centre proceeded every long distance call in the rural municipality. The telephone LLC (limited liability company) of Tyrvää winded up a telephone line to Uotsola in 1897 and eight connections were made. At the beginning of 1920s, Mouhijärvi and Suodenniemi founded their own telephone company, which lasted all the way to 1973. The telephone exchange is being maintained by Hellin Postinen.